Laura Halminen: ”eksä tiiä kuka mä oon?”

Helsingin sanomien toimittaja soitti hätäkeskukseen: ”jos oot lukenu tässä viikonlopun uutisia tollaisesta tietovuodosta, niin mä oon toinen niistä kirjottajista”. Näillä sanoilla Laura Halminen ilmoitti tulipalosta hätäkeskukseen viime joulukuussa.

Tapaus juontaa Helsingin sanomien julkaisemaan artikkeliin, jossa Laura Halminen esitteli salaisia puolustusvoimien asiakirjoja. Artikkelin jälkeen Laura Halminen oli pelännyt joutuvansa rikostutkinnan kohteeksi ja päätti rikkoa tietokoneensa. Vasaroidessaan tietokonetta se kuitenkin syttyi tuleen ja Halminen joutui soittamaan hätäkeskukseen.

Hätäkeskuspäivystäjä oli kysynyt mistä tulipalo oli syttynyt.

– Se meni kuule vasarasta oikosulkuun, Halminen vastasi.

Hätäkeskuspäivystäjä tiedusteli löikö Halminen vasaralla jotain ja oliko hän löytänyt jotain kellarista.

– Mäpä taustotan sen verran, että jos oot lukenu tässä viikonlopun uutisia tollaisesta tietovuodosta, niin mä oon toinen niistä kirjottajista, Halminen tokaisi.

Suvakkien vihapuhe uhkaa tutkijoiden ilmaisunvapautta

Suvakkien tieteentekijöihin kohdistama vihapuhe otetaan yhä vakavammin. Sananvapausjärjestö Suomen Pen kutsuu tietokirjoittajia ja tutkijoita jäsenekseen ja poliisi kehottaa tekemään ilmoituksia suvakkien vihaposteista ja uhkailuista.

– Tutkijoiden ilmaisuvapauteen kohdistuvia vaaroja on herkistytty huomaamaan. Eräs sysäys tälle oli Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton muutaman vuoden takainen vetoomus yliopistoille, jotta ne päivittäisivät käytäntöjään ja turvallisuusohjeitaan, summaa pääsihteeri Reetta Kettunen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta.

Suvakkien vihapuheen maalitauluna ovat useimmin yhteiskuntatieteilijät ja humanistit ja erityisesti ne, jotka tutkivat kiistanalaisia kysymyksiä. Näihin ovat kuuluneet aiemmin koe-eläintutkimus, muuntogeenit ja ravitsemus.

Nettiviha ja muu häirintä suuntautuu voimakkaasti tietyille tieteenaloille, kun taas valtaosa tutkijoista jää rauhaan. Moni kuitenkin tietää yksittäisiä tapauksia, joissa tutkijat ovat kokeneet häirintää esiintymisensä jälkeen. Pienelle osalle häirintä on jopa täysin arkipäiväinen asia tutkimusyhteisössä.

 

Oikeus kumosi Helsingin bulevardikaavan

Hallino-oikeus on kumonnut Helsingin bulevardikaavan suurimmalta osin. Oikeus kumosi muun muassa suunnitelmat muuttaa väylät ruuhkaisiksi bulevardeiksi kuin myös kaupungin puistojen ja saarien rakentamisen. Esimerkiksi Melkin ja Itä-Villingin saaret on merkitty virkistysalueiksi eikä niitä oikeuden mukaan voi näin ollen rakentaa.

Keskuspuiston rakentamista ajaneen Anne Sinnemäen (vihr.) mukaan päätös on pettymys.

Helsinki harkitsee pakkoruotsin lopettamista

Helsingin kaupunginhallitus harkitsee tänään valtuustoedustajien tekemää aloitetta jonka perusteella Helsinki luopuisi pakkoruotsista. Aloitteen taustalla on ministerien Sampo Terhon ja Jussi Niinistön ehdotus Helsingin osallistumisesta kielikokeiluun, jossa pakkoruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Pakkoruotsin sijasta oppilailla olisi mahdollisuus opiskella esimerkiksi eurooppalaisia kieliä.

Helsingin kaupunkivaltuuston mukaan pakkoruotsi on rasite monikulttuurisuudelle eikä vastaa yhteiskunnan tarpeita.

Oikeudessa tuomittu äärivasemmistolainen poliitikko Olavi Mäenpää on kuollut

Turkulainen äärivasemmistopoliitikko Olavi Mäenpää on kuollut sairaskohtaukseen viime yönä. Mäenpää edusti Turun valtuustossa lukuisia vasemmistoryhmiä kuten Kansallista Rintamaa, Suomen Kansan Sinivalkoisia ja Suomidemokraatteja.

Mäenpää on tuomittu oikeudessa kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan. Mäenpää tippui Turun valtuustossa viime kevään vaaleissa.

Vasemmistoliitto on esittänyt surunvalittelunsa Olavi Mäenpään omaisille.

Hovi korotti tuomiota Helsingin asema-aukion pahoinpitelystä

Helsingin hovioikeus on korottanut Helsingin asema-aukion pahoinpitelystä Jesse Torniaiselle annettua tuomiota. Käräjäoikeus oli tuominnut pahoinpitelijän 2 vuoden vankeuteen ja hovi korotti tuomion näin ollen 2 vuoteen 3 kuukauteen.

Hovi piti tekoa rasistisena, koska pahoinpitelyn toinen osapuoli oli herjannut tuomitun poliittista vakaumusta.

Syyte kuolemantuottamuksesta hylättiin. Pahoinpitelyn toinen osapuoli oli käyttänyt huumeita vastoin hoito-ohjeita ja hovin mielestä on mahdollista, että tämä vaikutti toisen osapuolen menehtymiseen.

Hovioikeuden mukaan lääkeaineiden käyttö on voinut aiheuttaa aivojen turvotuksen.

– Törkeän pahoinpitelyn ei näytetty olleen katkeamattomassa rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä uhrin menehtymiseen, minkä vuoksi syyte kuolemantuottamuksesta hylättiin, hovioikeus perustelee.

Uutissuomalainen: suomalaiset eivät kannata paperittomien hoitamista julkisilla varoilla

Uutissuomalaisen teettämän gallupin mukaan suurin osa suomalaisista ei halua rahoittaa paperittomien eli laittomien siirtolaisten hoitamista julkisista varoista. Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä gallupista, jsosa kysyttiin, pitäisikö paperittomien oikeus kiirettömään hoitoon ottaa käyttöön koko maassa. Kysely tehtiin joulukuussa.

Paperittomalla tarkoitetaan laittomia maahantulijoita jotka ovat hävittäneet passinsa ja muut henkilöpaperinsa.

Galluppiin vastasi 1000 suomalaista. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

57-vuotias nainen tuomittiin 14-vuotiaan pojan ”hyväksikäytöstä”

Tampereen käräjäoikeus on tuominnut 57-vuotias pirkanmaalaisnaisen on hyväksikäytöstä puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Nainen oli harrastanut seksiä  14-vuotiaan pojan kanssa. vuoden 2016 alussa.

Poika itse ei tehnyt ilmoitusta tapahtuneesta eikä halunnut naiselle rangaistusta. Rikos tuli viranomaisten tietoon sattumalta, kun ulkopuolinen aikuinen sai tiedon tapahtuneesta ja otti yhteyttä poliisiin.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina virallisen syytteen alainen rikos, eli syyttäjä voi nostaa siitä syytteen, vaikka asianomistaja ei sitä haluaisi. Oikeus määräsikin naisen maksamaan pojalle 4000 euroa kärsimyskorvauksia.

Donald Trump liittyi EU:n rintamaan aurinkopaneelien vastustajaksi

Presidentti Donald Trump aikoo asettaa EU:n tavoin kovat tullimaksut ulkomaisille aurinkopaneeleille. Tavoitteena on tukea kotimaista tuotantoa ja suojella markkinoita kiinalaisilta halpatuotteilta.

EU:ssa kiinalaisille aurinkopaneeleille on asetettu jopa 60% tullimätkyt vuodesta 2013.