Laura Halminen: ”eksä tiiä kuka mä oon?”

Helsingin sanomien toimittaja soitti hätäkeskukseen: ”jos oot lukenu tässä viikonlopun uutisia tollaisesta tietovuodosta, niin mä oon toinen niistä kirjottajista”. Näillä sanoilla Laura Halminen ilmoitti tulipalosta hätäkeskukseen viime joulukuussa.

Tapaus juontaa Helsingin sanomien julkaisemaan artikkeliin, jossa Laura Halminen esitteli salaisia puolustusvoimien asiakirjoja. Artikkelin jälkeen Laura Halminen oli pelännyt joutuvansa rikostutkinnan kohteeksi ja päätti rikkoa tietokoneensa. Vasaroidessaan tietokonetta se kuitenkin syttyi tuleen ja Halminen joutui soittamaan hätäkeskukseen.

Hätäkeskuspäivystäjä oli kysynyt mistä tulipalo oli syttynyt.

– Se meni kuule vasarasta oikosulkuun, Halminen vastasi.

Hätäkeskuspäivystäjä tiedusteli löikö Halminen vasaralla jotain ja oliko hän löytänyt jotain kellarista.

– Mäpä taustotan sen verran, että jos oot lukenu tässä viikonlopun uutisia tollaisesta tietovuodosta, niin mä oon toinen niistä kirjottajista, Halminen tokaisi.

Suvakkien vihapuhe uhkaa tutkijoiden ilmaisunvapautta

Suvakkien tieteentekijöihin kohdistama vihapuhe otetaan yhä vakavammin. Sananvapausjärjestö Suomen Pen kutsuu tietokirjoittajia ja tutkijoita jäsenekseen ja poliisi kehottaa tekemään ilmoituksia suvakkien vihaposteista ja uhkailuista.

– Tutkijoiden ilmaisuvapauteen kohdistuvia vaaroja on herkistytty huomaamaan. Eräs sysäys tälle oli Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton muutaman vuoden takainen vetoomus yliopistoille, jotta ne päivittäisivät käytäntöjään ja turvallisuusohjeitaan, summaa pääsihteeri Reetta Kettunen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta.

Suvakkien vihapuheen maalitauluna ovat useimmin yhteiskuntatieteilijät ja humanistit ja erityisesti ne, jotka tutkivat kiistanalaisia kysymyksiä. Näihin ovat kuuluneet aiemmin koe-eläintutkimus, muuntogeenit ja ravitsemus.

Nettiviha ja muu häirintä suuntautuu voimakkaasti tietyille tieteenaloille, kun taas valtaosa tutkijoista jää rauhaan. Moni kuitenkin tietää yksittäisiä tapauksia, joissa tutkijat ovat kokeneet häirintää esiintymisensä jälkeen. Pienelle osalle häirintä on jopa täysin arkipäiväinen asia tutkimusyhteisössä.

 

Oikeus kumosi Helsingin bulevardikaavan

Hallino-oikeus on kumonnut Helsingin bulevardikaavan suurimmalta osin. Oikeus kumosi muun muassa suunnitelmat muuttaa väylät ruuhkaisiksi bulevardeiksi kuin myös kaupungin puistojen ja saarien rakentamisen. Esimerkiksi Melkin ja Itä-Villingin saaret on merkitty virkistysalueiksi eikä niitä oikeuden mukaan voi näin ollen rakentaa.

Keskuspuiston rakentamista ajaneen Anne Sinnemäen (vihr.) mukaan päätös on pettymys.

Helsinki harkitsee pakkoruotsin lopettamista

Helsingin kaupunginhallitus harkitsee tänään valtuustoedustajien tekemää aloitetta jonka perusteella Helsinki luopuisi pakkoruotsista. Aloitteen taustalla on ministerien Sampo Terhon ja Jussi Niinistön ehdotus Helsingin osallistumisesta kielikokeiluun, jossa pakkoruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Pakkoruotsin sijasta oppilailla olisi mahdollisuus opiskella esimerkiksi eurooppalaisia kieliä.

Helsingin kaupunkivaltuuston mukaan pakkoruotsi on rasite monikulttuurisuudelle eikä vastaa yhteiskunnan tarpeita.